|
Kukkis Kaunismieli.
Kukkis on luonteeltaan
herttainen, pehmeä ja hiukan herkkäkin ottamaan nokkiinsa jos kokee
tulleensa kaltoin kohdelluksi. Hän ei tahdo kenellekään mitään pahaa, ja
haluaakin että laumassa pysyy rauha ja järjestys. Ei koskaan halua
osallistua välienselvittelyihin ja kiertääkin mahdolliset konfliktit
kaukaa. Huomaamattomuudestaan huolimatta Kukkis onnistui saamaan
ensimmäisessä isossa näyttelyssään kaksi kookasta koiraa päälleen noin 5
sekunnin välein ohikulkumatkalla pissipaikalle. Niitä vaurioita
(henkisiä ja fyysisiä) korjattiin tovi ja toinenkin, ja usean
leikkihetken ja palkitsemisen jälkeen Kukkis ei enää uskonut siihen että
kaikki dalmatialaiset haluaisivat syödä hänet alkupaloina. Kaikki
kunnossa taas ja esiintyminen sujuukin luottavaisesti.
Kukkis hurmaa ihmisiä jo
pelkästään istumalla ja katsomalla silmiin. "Anna nami", sanoo krooninen
kerjäläinen ruokapöydän vieressä, ja harva kaffeevieras pystyy
vastustamaan tätä pehmeäilmeistä ja vakavan näköisenä kaffeleipää
ihailevaa tyttöä. Ja kun vaatimustaso kasvaa kevyellä tassun läppäisyllä
ja kielen lipaisulla, poistuu Kukkis yleensä pullanpala suussaan
paikalta.
Ihan työharjoituksiakin likka
on päässyt koettamaan, verijäljellä Kukkis on taitava ja sinnikäs,
ensimmäisellä harjoituskerralla harjoituspätkä tosin jäljestettiin häntä
koipien välissä ja hiipien, koira viestitti jokaisella eleellään että
"Äiti, mua vähän jänskättää kun täällä on vissiin tapahtunut jotain tosi
kamalaa, täällä haisee veri ihan hirveästi!" Mutta likka kuitenkin
jäljesti sorkalle saakka, ja ilahtui suuresti löydöstään,
ei siä odottanutkaan mitään kamalaa! Seuraavan treenijäljen Kukkis
tekikin innokkaasti ja häntä selällä, vain vaikeissa paikoissa häntä
laski alas kun likka joutui oikeasti keskittymään työhönsä.
Kaunis, hyväntahtoinen ja
älykäs istuu harvoin samaan pakettiin. Kukkis on siinä kuitenkin
onnistunut.
|